Konjakkivalaistuminen

2018-07-22
Ajoaika: 2h 2 min
Keskikulutus: 12.4 l/100km
Keskinopeus: 73 km/h
Kokonaiskilometrit: 4844 km
Aamu alkoi aamutiimillä kuudelta. Aamutiimi koitti olla hiljaa keittiössä tehdessään aamiaista, mutta se oli täysin tarpeetonta. Varttia yli kuusi ilmestyi bilesakki viereiselle aukiolle ja piti sellaista meteliä että oksat pois. Ilmeisesti kukaan nukkuvista ei kuitenkaan herännyt siihen sakkiin, joten aamutiimi lakkaa olemasta yli varovainen aamuisin. Muut nousivat siellä kasin ja ysin välissä, sillä ysiltä piti lähteä. Syy aikaiseen lähtöön oli pieni virhe Juhan osalta. Kavereidemme piti lähteä viimeistään kymmenelta, jotta he ehtivät palauttamaan vuokra-autonsa määräaikaan mennessä, joten Juha oli varannut Konjakin mestarikurssin Kristalle ja Juhalle sunnuntaiaamuun klo 10.00. Tripadvisor näytti reittiä pyydettäessä sen olevan Cognacissa, lippu sanoi kurssin olevan viereisessä kaupungissa, ihan omassa syrjässään olevassa paikassa nimeltä Le Relais de Saint Preuil. Sinne ajaa Cognacista puolituntia, joten päätimme lähteä matkaan yhdeksän aikaan. Kamat, halaukset, hyvästit ja matkaan mars.
Mestarikurssi oli yksityiskurssi meille kahdelle – muita ei kurssilla ollut. Virallinen ohjelman mitta on 2.5 tuntia, pitää sisällään konjakin historian, konjakin tekemisen, konjakin haistelemisen ja luonnollisesti maistelemisen. Esitys oli parasta A-luokkaa, nyt tuli tietoa, nyt tuli ymmärrystä. Esityksen järjestys muuttui hieman, kun yleisö lämpeni esitykselle. Esittämämme parin kysymyksen jälkeen paras vastaus kysymykseen saatiin maistamalla ensimmäistä konjakkia. Kun maistelu alkoi, alkoi kysymykset ja keskustelu todenteolla. Isoin, ehdottomasti isoin löytö oli seuraava:
Isot merkit tavoittelee minimiaikaa kullekin ikämääritteelle, eli
VS: minimi 2 vuotta, isot brandit 2.5-3 vuotta
VSOP: minimi 4 vuotta nuorimmalle nesteelle sekoitteessa (keski-ikä  on siis korkeampi)
XO: minimi 6 vuotta (usein seassa on kohtuullisesti vanhempaa, kuten 20 vuotiasta tms)
Extra: minimi 6 vuotta, mutta parempaa laadultaan kuin XO.
Nyt jos tätä verrataan sitten viskiin, missä kohtuullisen viskin startti-ikä on siellä 10 vuotta, niin selviää miksi viski on poskettomasti parempaa kuin isojen brändien konjakki. Ikä ei suoraan määrää laatua, mutta se pehmentää sitä juomaa merkittävästi. Tällä tiedolla varustettuna tulen käyttämään isojen brändien VS sekä VSOP:ta tärpättinä, sikäli joku minulle moisen pullon vaikkapa lahjoittaa. XO:ta juodaan irvistellen. Taon sanaa isot brändit, koska KOSKA pikku tislaamot, joita on parisen sataa ja jotka vastaavat noin 2% konjakin myynnistä pelaa ihan eri säännöillä. Ne ei voi kilpailla bränditunnettavuudella, joten ne kilpailee laadulla. VS ja VSOP on siellä samassa ikäluokassa kuin vastaavat viskit ja hinta on yhä kuitenkin siellä isojen brändien tasolla tai TAI halvempaa (!). Eli, siis, melkein mikä tahansa konjakki, mikä ei ole isoa brändiä, on todennäköisesti hyvää. Maistelussa oli erästä pientä paikallista tislaajaa. Hänen VS, VSOP ja XO oli tarjolla. Niistä VS pyyhki lattiaa eilisen Otardin Extralla. Hänen nuorin konjakki oli jo niin hyvää – ja pullo maksoi 31 euroa ja kyllä, sellainen on mukana. Muita olisi mukana myös, mutta niitä ei ollut myynnissä ja tilan oma myynti oli tänään kiinni. XO:ta olisin ostanut heti pullon, sekin olisi ollut alta satasen. Olen nyt kiinnostunut tuntemattomien merkkien konjakeista. Niiden VS:kin voi olla todella, todella hyvää – se voi olla huonoakin, mutta isot brändit on aina huonoa. Meidän mestarisessio kesti yli kolme tuntia, eikä kysymykset vielä olleet loppuneet kun tilaisuuden vetäjä pisti homman pakettiin :).
Ostimme konjakkia ja poistuimme etsimään paikkaa jossa valmistaa lounaamme. Päädyimme tekemään lounastamme viinipeltojen keskellä pienellä pysähdyspaikalla. Maistemat olivat upeat, todella upeat. Ruokailtuamme lepäilimme hetken puun varjossa ennen kuin lähdimme kohti La Rochellea. Ilta tuli vietettyä talolla, emmekä lopulta
  • menneet suppailemaan Cognaciin
  • lähteneet La Rochelleen rannalle
  • menneet sessiolle Corriganssiin
Illan hämärtyessä olimme pettyneitä itseemme. Missä on spontaanisuus? Missä on halu mennä? Missä on hullun tekemisen mieninki? Hulluttelu? Onko meistä tullut vihdoin ranskalaisia?! Antaudummeko välittömästi näemmäisen vihollisen/uhkan/vaivan edessä? Tämä on korjattava, alkaen nyt. Ensimmäinen korjaava liike on sängyn siirtäminen uuteen paikkaan:

[Best_Wordpress_Gallery id=”189″ gal_title=”Cognac, 2018-07-22″]

Leave a Reply