Keskiviikkona alkoi pitkä paluu takaisin Suomeen. Jokainen lento on yölento, joten keskiviikko ja torstai päivä ovat käytettävissä. Keskiviikon päänähtävyydeksi valittiin Favela, slummi, se paikka minne ei saanut mennä (ilman hyvää opasta). Sitten hajaannumme kahtia, Leivot omalla vapaalla tyylillä takaisin ja Kata omalla. Meillä on New Yorkissa torstaipäivässä muutama tunti raakaa Nykiaikaa.
Favelakierros oli ostettu opaskierros. Meille annettiin sopivasti varoituksia ja meidät jätettiin Favelan yläpäähän autolla, josta kävelimme pari tuntia alas läpi slummin. Paikan tason ja tunnelman asetti kohdalleen “jalkakäytävällä” oleva kuollut rotta ja neuvo siitä että älkää kuvatko ihmisiä, kuvaan saattaa joutua väärä mies ja sitten ei hyvä heilu. Kadut/jalkakäytävät/polut olivat hädin tuskin kahden rinnain seisovan henkilön levyisiä, ah nii likaisia ja paskan hajuisia. Slumissa on sähköt ja juomavedet lähes jokaisella, mutta viemäröinti puuttuu. Elämä siellä on rajua, etenkin huonommilla alakerroksilla tai mäen alapäässä asuvilla. Tältä reissulta sai hyvän perspektiivin siihen kuinka lähtöpaikka vaikuttaa ankarasti siihen mitä käytännön mahdollisuuksia elämässä on. Slummeista löytyi taidegalleria, musiikkiesitys, leipomo, epämääräinen baari/huumemesta (emme pysähtyneet), vapaaehtoisvoimin ja lahjoituksilla toimiva päiväkoti sekä kuollut kissa likaisessa ojassa.
Slummien jälkeen otimme kamat hostellilta ja lähdimme Copacabana linnakkeelle kunnon iltapäiväteelle. Nautimme kelistä, maisemista, hemmetinmoisesta määrästä leivonnaisia ja kahvia, sitten viimeiset Caipirinhat rannalla ja matka kentälle. Lentokentällä jakauduimme omille lentoyhtiöillemme ja matkaan mars mars.
Torstaina New Yorkissa oli yksi täpinöissä oleva mies ja yksi vähemmän kaupungista innostunut nainen. Aamiainen Big Daddyssä, missä Juha söi aamiaisen melkein joka aamu Nykissä ollessaan. Sieltä Juhan metrosuunnistusvirheillä Museum of Natural historyyn tekemään Night at the museum-leffakierros – katsoimme leffan viime yön koneessa. Aika meni niukille, mutta kierros ehdittiin tekemään ja useita minuutteja jäi tuliaisshoppailulle. Sitten pikapikaa lentokentälle, jossa pääsimme jonottamaan tähän mennessä pisimmässä jonossa: 1.5 tuntia jotta pääsimme turvatarkastuksesta läpi.
Ja niin alkoi viimeinen yölento takaisin Suomeen. Pitkä reissu on päässyt loppuun – kaikki pääsi onnellisesti kotiin.
