Jumalauta tämä paikka on iso.
Ilmeisesti täällä on sanonta “kukaan ei kävele L.A.ssa”. Kyse ei ole siitä etteikö täällä voisi kävellä, täällä voi, sillä ei vaan pääse mihinkään missään järkevässä ajassa.
Päivän ohjelmana oli Krav Maga treenit aamulla, sen jälkeen käydä tulevassa majoituksessa Hacienta hotelilla kysymässä voiko Lasse postittaa sinne itärannikolle vahingossa jättämäni ainoan pitkähihaisen paitani. Google maps auttaa bussien kanssa, menen kuin natiivi, ihonväri vain erottaa muista. Bussit eroaa metroista vain siinä että bussien aikataulu on viitteellinen ja bussit näemmä saattaa todeta kesken matkan että tämä on viimeinen piste, bussi ei kulje enempää. Tuo tapahtui kahdesti matkalla Maga treeneihin. Adapt, google maps, over come. Aina kun matka tyssää, luuri esiin ja uudet koordinaatit. Olin salilla hyvissä ajoin, sillä olin varannut hyvän virhemarginaalin. Treenaus oli virkistävää ja selvästi tarpeen, olen lomakunnossa tekniikoiden suhteen.
Lupasin itselleni että syön fiksusti. Näinollen kyselin salilta vähän ohjeita ja matkustin läheiseen ravintolaan. Siellä tilasin itselleni salaatin ja vettä. Luettuani uutisia hyvän hetken tajuan että salaatin saaminen muuten kestää aika pirun kauan. Jonkun ajan kuluttua tästä heräämisestä tarjoilija tulee ja pahoittelee, heillä on teknisiä ongelmia, tilaukset on kadonneet, systeemi on sekaisin. Haluanko jotain baarista sillä välin kun odottelen? Viskiä ei ole, olutta on, joten olutta… Hetki tämän jälkeen kokki tetsaa paikalle, pahoittelee ja nakkaa muffinsikorin pöytään, jälkiruokakahvin kaveriksi… Adapt, eat, over come. Jukka taisi sanoa viikko-pari sitten että jos en lihoa tällä reissulla teen jotain väärin.
Tämän jälkeen, kun kerran täälläpäin kaupunkia olen lähdin kohti hotellia. Tarkoitukseni on pyöriä lentokentän suunnalla, jotta voin olla Kristaa vastassa 00:40 kun hän saapuu L.A.han. Voi perse että oli huono idea. Täällä on asuinaluetta ja niiden ostos/ravintolakeskittymiä. Ajatusta paikan koosta: minulla kesti tunti päästä treenisalille, 1.5 tuntia päästä hotellille ja tässä kohtaa olen keskellä ei yhtään mitään turistia kiinnostavaa ja lähes koko ajan olen lähestynyt lentokenttää. Ajattelin notta tosta kävelen rannalle, käveltyäni 20 minuuttia läpi asuinalueen katson google mapsia. Olen tarponut 1/3 matkasta… Takas, sillä täältä ei välttämättä pääse rannalle, kartta antaa vähän sellaista vinkkiä eikä huvita tarpoa koko matkaa takaisin. Hotellin pihassa tutkin mitä täällä on – ei yhtään mitään, korjaan ei yhtään mitään auki tähän aikaan lauantaista, kello on jo yli neljä. “Läheltä” löytyy leffateatteri, joten sitä kohti siis. Sinne eteneminen jalan osoittautui mahdottomaksi, ihan erikseen kiellettyä, mutta ei ennen kuin olin tarponut toiset 20 minuuttia. Oli pakko käyttää maanpäällistä metroa, positiivisemmalla puolella on se että metro vie suoraan Lentokentälle. Negatiivisemmalla puolella on se että se ei kulje kovin myöhään…
Leffassa Riddic, sen jälkeen ruokailu ja nyt viskiä ja kahvia. Vielä on liki 5 tuntia aikaa tapettavana, joten Audible, Kindle ja viski apuihin.
Saanen ehdottaa auton vuokraamista, tai sitten vaihdatte hotlan jonnekin hipster-ystavalliseen rantayhteisoon ja pysytte siella. Ei siella katuja tallaa kuin kodittomat.