MokkilanL

(Joillakin ehkä kirjaimellisesti.) 

Maahanlasku onnistui rymisten. Ei havaittavia lisätappioita. Kamat ja miehet on lastattu taksiin ja palaamme Suomeen vielä Länsi-Moskovasta. 

Vielä on edessä paluu arkeen. Aamiaispöydässä ei enää ole getaria ja niitä yleensä on vain yksi. Ilma on kylmä ja ihmiset vittumaisia. Mutta vessassa ei tarvitse pelätä kuolemaa liikkuvan vesihanan ja irtonaisena roikkuvan sähkörasian takia. Ja ainoa, jonka kyydissä tarvitsee pelätä kuolemaa on Jani. 

Paluumatka on puolessa välissä, mutta vielä pitäisi 2 tuntia ja vartti jaksaa istua. Meno on unettavan tasaista, ja osa miehistä onkin jo siirtynyt virransäästömoodiin. Loput katsovat leffoja tai lukevat, LAN-peliin ei yllättäen löytynyt halukkaita. Koneen verkko kertoo, että suunnilleen Salzburgin yllä ollaan.

Upea reissu takana, mutta ei kotiinpaluukaan varsinaisesti huonolta kuulosta.

Tässä vielä viimeinen kuva näköalaa hallinneesta Montgon kivenlohkareesta. 

Alicanten lentokentällä käytämme viimeiset ulkomaan valuutat paikalliseen makaronilaatikkoon. Noin puolen tunnin kuluttua alkaa boarding. 

Matka alkaa olla finaalissa ja niin myös miehetkin. 

Kamat on pakattu ja odotamme enää vuokranantajan edustajaa saapuvaksi. Autot ovat jo tyhjäkäynnillä vääntämässä lämmintä ilmaa ulos natiivien kiusaksi. 

Seuraavaksi paikallisen citymar^Wlaadukkaan ostoskeskuksen kautta lentokentälle ja takaisin härmään murjottamaan. 

Ps. emme juoneet kaikkea viinaa. 

Pakkaamista, vähäistä siivousta ja Frank Sinatraa. Miehistö on rennossa tunnelmissa. Giniä oli vielä harmittavan vähän jäänyt yli eiliseltä, joten ryhmä uhrasi kolme miestä viimeistelemään ginin. 

Ruoka- ja juomaostokset onnistui hämmästyttävän tarkasti. Ylimääräistä jäi todella vähän. Aurinkorasvaa käytettiin riittävästi, kukaan ei ole raportoinut auringon aiheuttamista vammoista. 

Edessä on vielä ajantappo shoppailukierros isossa kauppakeskuksessa ja sitten alkaa lopulta palaaminen arkeen. 

Loppurutistus. Koko lasti on juotava.

Kaikki hauska loppuu aikanaan. Niin myös lanit 50. Ennen menoa loppuivat sekä uima-altaan käyttö että poreallas. Puhdistus tai jotain. Pieni pala maisemaa on jäljellä. 

Onneksi saimme juotua Timon kakkkukahvit. Alle kahden euron cava odottaa vielä pirskuttamistaan. Ehkä. 

Huoli pois, sillä voimme aina pelata. 

Huomenna on jäljellä enää viimeinen siivous ja viimeisten tuliaisten hankkiminen. Sitten palaamme takaisin arjen rutiiniin. Jotenkin. 

Paitsi tietenkin jos ostamme tämän kämpän. Budjetissa on vain muutaman miljoonan lovi. Vielä. 

Tässä vaiheessa kuitenkin ovat enää omat perheet mielessä, joten jätämme huviloiden ostamisen… Seuraavaan kertaan. 

Osa herrasväestä eivät olleet kyseiseen kulttuuripläjäykseen vielä tutustuneet. Kyseessähän on hieman hidastempoinen, pitkäjänteistä keskittymistä vaativa taide-elokuva, joten vauhdikkaampaan viihteeseen tottuneelle Urpille ehti tulla suvantokohdassa uni. Kuvan ääniraidaksi kuuluu David Hasselhoff ja voimakas kuorsaus.

Vaikka siivouksesta on maksettu, me suomalaisina haluamme antaa paikan eteenpäin edes jonkinlaisessa kunnossa. Yksi isoimmista hommista oli altaan putsaaminen. Sitä ei pysty lykkäämään yhtään pitemmälle ilman hajuhaittoja.