Se on vähän niin kuin Risto Ryti sali

Piti sanomani aikaisemmin, notta Malaysian lentokone oli tasokkain mitä tähän mennessä on nähty. Omat näyttö, oma ohjain ja läjä leffoja, pelejä, uutisia yms. Kaksi tuntia ennen laskeutumista Juha kaatoi omansa, videoiden katselu lakkasi siihen ja puoli tuntia ennen maalia Krista kaatoi omansa lopettamalla tetriksen. Alta paljastui Linux!

Aikaero on järkyttävä. Jetlag kohtuuton. Meillä kesti noin tunti päästä pois lentokentältä, sillä korjasimme rinkkojen pakkauksia ja ihmettelimme liikkeitä. Pari vielä Juhalle tuntematonta viskiäkin löytyi. Niitä pitää ostella pois lähtiessä… Matkustimme junalla pääjuna-asemalle jossa emmimme tovin ennen kuin rohkenimme kysyä apua. Ohjeiden avulla pääsimme Monorailin luo ja Monoraililla taas hyvin lähelle hotelliamme. Koska olimme hotellilla jo kello kymmenen emme saaneet huonettamme. Jätimme rinkat hotellille ja lähdimme tepastelemaan päiväreppujen kanssa. Juhan uskomattoman taidokkaan ohjeistuksen avulla löysimme helposti Petronasin tuplatornit (kuvat antavat vinkkiä suunnistuksen vaikeudesta). Matkalla torneille näimme Kuala Lumpur Convention centren. Kristan tiedustellessa että mikä paikka lie Juha vastasi tyhjentävästi että se on vähän niin kuin Risto Rytin sali. Kuvasta voitte todeta saman itse. Petronasilla pyöriessäme jetlagi alkoi painaa pahasti. Kävimme syömässä, talsimme hieman, istuimme “takapihalla” ja koitimme tappaa aikaa mahdollisimman paljon. Vähän vajaa kaksi luovutimme ja suuntasimme kaupan kautta hotellille. Neljältä väsähti Krista ja vielä 40 minuuttia myöhemmin Juha kirjoittelee tätä blogientryä. Toivottavasti nukumme edes kuuteen aamulla…

I mend to say earlier that the Malaysian airplane is the most luxurious we’ve used so far. We had our own displays, controls and movies, games, news and so on. Two hours before the landing Juha crashed his and the movie marathon ended. Half an hour before the landing Krista crashed her display while she tried to stop playing tetris. The underlying system was Linux!

The time difference is horrible. Jetlag unreasonable. It took us an hour to get out of the airport because we had to repack our backpacks and we checked out few stores. Juha managed to found couple of new whiskies. We have to buy some on our way out… We used the train to get to the main railway station where we wondered a good while before we dared to ask for help. With help we found the Monorail which we used to move close to our hotel. Since we were at the hotel at 10 am we didn’t get our room. So we left most of our gear at the hotel and strolled away to the city. With Juhas exceptional guidance we found Petronas Twin Towers quickly (the pictures will give a hint on how hard it was). On our way to the towers we walked by the Kuala Lumpur Convention centre. When Krista asked what is this Juha replied quickly it just like Risto Ryti hall in our home town. You have to know the place to understand the ridiculous comparison, sorry for that ;). While we were walking in circles in the Petronas tower the jetlag started to have its effect. We tried to kill time as much as possible by walking, sitting in the “backyard”  and by eating. Little to two we gave up and walked back to the hotel through a supermarket. At four Krista fell asleep and still 55 minutes later Juha is writing this blog entry. Hopefully we sleep at least to six in the morning.