Thursday, 2024-05-23
Ajoaika: 2 h 13 min
Keskikulutus: 9.5 l / 100kma
Kokonaiskilometrit: 1367 km
Pienen miehen johdolla herääminen klo 6:15. Toiveet siitä, että hän nukkuisi pitkään, koska eilen herra nukahti pari tuntia myöhässä, murskattiin. Noh… Ylös, ulos?! ja leikkipuistoon? Kristan löytämä yöpaikka oli hyvä! Rauhallinen ja leikkipuisto oli alta 200 metrin päässä. Kypärä, potkupyörä ja äidin kanssa matkaan!
Sillä välin autolla tehtiin aamiainen ja melkein onnistuneesti valmistauduttiin ajoon. Liikkkeelle lähdön jälkeen huomattiin, että Kristan kirja on takana sekä ÄÄNIERISTYS PUUTTUU kattoluukusta. 80-100 km/h “nilkuttaen” etsimme paikkaa mihin moottoritiellä voisi pysähtyä korjaamaan virheet. Eka taukopaikka oli suljettu, siellä oli nurmikonleikkuu käynnissä. Tokaan pääsi sisään, mutta se oli aivan täynnä rekkoja, vedimme omamme poikittain “parkkiin” pöydän eteen. Virheiden korjaus ja matkaan mars, mars.
Tässä kohtaa ajoneuvossa on ilmennyt vaivoja
- toinen tupakansytytin lakkasi toimimasta edestä => peruutuskamera tai navigointiluurin lataus on mahdollista, mutta ei sekä että
- Öljyn taso on laskenut – pitää näemmä selvittää mitä ja miten tähän lisätään
- Kuuluu jotain hihnavinkunaa kun kierrokset on noin 1000-1500
Näitä pitää ratkoa, jossain järjestyksessä… ja tekoälypalvelin on yhä saavuttamattomissa….
Aamupäivän ajo on yhä yllättävän kiristävä, lounaan kohdalla, vaikka olemme konsistentteja, alkaa tunnelma olemaan hieman tiukka. Pitää kehittää tähän jotain. Ajoimme taas tunnin, kielimatkaa kuunnellen – nyt pieni herra alkaa toistamaan italian kieltä (!) kielimatkan lasten kanssa. Lausunta on yhä haasteellista, mutta kieli on tarttumassa, pieni mies on saamassa konseptista ja tarpeesta kiinni (paremmin kuin iso mies….). Lounasta syötiin auringonpaisteessa ja isän määräyksestä kaikki murustavat jutut, kuten näkkärit, syödään ulkona – joskus istuen auton rappusilla.
Tavoitteemme on ajaa lähelle Tutlingelia, missä on Kristan seuraava harppukurssi. Teema alkaa tässä olemaan melko selvä 😀 – harppujutusta toiseen aina Cagliariin saakka – jossa on se pääasiallinen harppujuttu. Mihin me reissaisimme ilman harppujen soidinääntä? Ajatus oli mennä leirintäalueelle Tutlingeliin ja siitä sitten tiputtaa Krista kurssille. Kenellekään ei tullut mieleenkään etteikö siellä olisi leirintäaluetta tai että tähän aikaan vuodesta leirintäalueet eivät vielä ole auki…. Niinpä löysimme itsemme Naturcampin Bad Durrheimista iltapäivän päätteeksi. Täällä sateen keskellä vietämme leiripäivän ja yön. Sähköjen latausta, vessan tyhjennys, posliinivessa, blogaus, suunnittelu, blogaus, jumpat – herralle monta, monta jaksoa Pipsa possua, sillä tällä leirintäalueella ei ole sisäleikkipaikkaan.
Pipsaa tuli ilmeisesti riittävästi katseltua, sillä lähellä kello yhdeksäätoista herra kysyi voisiko hän mennä leikkikentälle (sateeseen) tutkimaan. Kristalla on parhaat sadevaatteet, joten hän ja Veikko lähti pihalle sateeseen “nauttimaan” leikkikentästä ja minä jäin blogaamaan. Lämpötila on sen verta viileä, että saatampa polkaista lämmittimen päälle yöksi…
Niin ja eka auton vaiva on ratkaistu, sytyttimen jakaja on siirretty takatilasta etutilaan, jolloin saamme taas edessä kaksi tupakansytytinjuttua käyttöön yhtä aikaa ajon aikana.
