Friday, 2024-05-17
Ajoaika: 2h 40 min
Keskikulutus: 9.8 l / 100km
Kokonaiskilometrit: 567 km
Auton huiput: 135 km/h
Heräsimme aamulla jossain viiden ja kuuden välissä paikallista aikaa. Yö jäi alta kuuden tunnin mittaiseksi, mutta kaikilla oli hyvä energia. Aamiaisjärjestelyä pystyi ensimmäistä kertaa meidän Eurooppareissuilla tekemään auton sisällä ja verrattuna aikaisempiiin tämä on melkoista luksusta, vaikka vielä on matkaa matkailuauton keittiöön. Nyt voin kokkailla sisällä pöydän ääressä istuen trangiallamme ja syödä sisällä, ei haittaa jos sataa! Siinä missä edellisellä reissulla pieni mies toimitti arkikaaosta tällä kertaa herran käyttäytyminen on A-luokkaa. Ainoastaan monta, monta, monta kertaa toistuvat kysymykset haastavat vanhempien … keskittymistä esim aamiaisen tekoon.
Pääsimme puolentoista tunnin kuluttua heräämisestä tien päälle – aikalailla fantasioidussa aikataulussa. Ennen kuin lähdimme kohti Wildlansia tungin tyynyn ja viltin kattoikkunan reikään ja voila! Ajoäänet tippuivat dramaattisesti, nyt moottoritiellä ajaminenkin on mukavaa. Niinpä kuski hissukseen hiipi vauhtia ylöspäin, ensin 130 km/h – mikä on päiväsaikaan tien nopeusrajoitus – 10 km/h ylös eilisestä ja kolmen harmaan viivan ilmestyttyä hyvin maltillisesti kiivettiin vauhtia ylöspäin. Auto käyttäytyy mukavasti! Ajoäänellä on dramaattinen vaikutus siihen miltä auto tuntuu kohtuullisessa vauhdissa.
Renkaita oli kulutettu vähän runsas tunti kun takapenkin toiminta oli isossa riskissä muuttua silkasta ihmettelystä nukkumiseksi! Tässä kohtaa oli siis suunnitellun pysähtymisen aika! Emme voikaan ajaa suunniteltua pitemmälle! Krista huomasi että olemme Cloppenburgin lähellä – Cloppenburg oli yhtä merkityksellinen kuskille kuin taistelukypärä pululle, mutta onneksi 5 pisteen lisävihje tuli pyytämättä “Tämä on se kaupunki, missä te Veikon kanssa kävitte ulkomuseossa silloin kun olitte kahdestaan liikkeellä.” AI SE CLOPPENBURG! Mennään sinne! Mä tiedän hyvän parkkipaikan! Siellä on kaikkea, kahvila, leikkipuisto, kauppa, nukkumapaikka – ihan kaikkea.
Cloppenburg oli juuri niin kuin muistin, sitten kun tiesin mitä muistella. Tunnistin parkkipaikan heti kun löysin sen Googlen avulla! Siitä eteenpäin kaikki oli helppoa, tiesin missä on kauppa, missä on juna jossa söimme pikku munkkeja! Parkkipaikalla pakkasimme reppumme seikkailumoodiin ja lähdimme leikkipuistoon. Hiekkalinnoja, ritareita, kiipelilyä, vankilaa ja palokuntaa – kaikkea oli leikkipaikalla vähintään mielikuvituksissamme. Aikaa kului tehdessä tärkeintä: leikkiessä. Tämä tarkoitti ruokailun ajoitukseen liittyvää virhettä – ja isoa sellaista. Kauppareissu tehtiin nälissään ja ruokaa kokattiin “harmistuneena”. Muistuu taas mieleen, että kaikki pitää suunnitella ruokailun ympärille :).
Saksa on kyllä matkapuhelinverkkojen luvattu maa. Peitto on heikko, olematon monessa kohtaa ja vauhti on surullinen. Uudet pohjat pääsimme näkemään tänään kaupassa. Meitä edeltävä asiakas tarvitsi jotain puhelimestaan, mikä ei onnistunut kassalla, joten hän siirtyi ulko-oven viereen käyttämään luuriaan ja me muut odottelimme….
Kokkailun ja syömisen jälkeen lähdettiin pahasti fantasia aikataulusta myöhässä, mutta mielenkiintoisella twistillä. Krista oli kuskin penkillä – tällä reissulla Krista ajaa aina kun minä haluan torkkua 20 minuuttia. Olimme Emmenissä myöhässä aikataulusta pari tuntia. Jätin Veikon ja Kristan viettämään Wildlands päivää ja siirryin leirintäalueelle. Checkin osoittautui haastavaksi, se näemmä on tiettyinä tunteina auki, 17-19 tällä kertaa. Niinpä vedin parkkiin pihalle respan lähelle ja koitin tehdä töitä edes tunnin. Sen verta surullinen oli työsuoritus että päivä voidaan laskea hudiksi. Merkitään opituihin asioihin, että ajopäivät ei ole työpäiviä – liikaa voi sattua, aikataulut ei pidä.
Leirintäalue on hyvin rento. Checkin aikaan jostain päin tonttia vaelsi henkilö sisään, häntä ei erityisesti kiinnostanut kuka olin, ketkä kanssani yöpyy tai missäpäin paikkaa me yövymme. 3 henkeä maksaa 30€ per yö. Mitään lappuja ei kirjoitella, passia ei tarkisteta. Hoidin maksut ja parkkeerasin auton johonkin päin tonttia.
Kellon ollessa puoli yhdeksän kaikki ovat hyvin väsyneitä, mutta vain yksi henkilö nukkuu. Kohta niitä nukkuu kaksi….
