2019-07-28
Ajoaika: N/A
Sähkökilometrit: N/A
Keskikulutus: N/A
Kokonaiskilometrit: 7498 km
Eilen aikaisin sammunut osasto oli tänään aamulla aikaisin hereillä. Hiljaa hiljaa hiipien Muchinin (aamu)yössä. On kaikki kansa pötköllään, vaan virkut raataa työssä. Kun pakko on kolistellaan, ei tarpeettomasti milloinkaan. Hei rensselit selkähän, kindle kätehen, Kasper, Jesper ja Joonatan….
Loppujenlopuksi toinen puoli ehti lukemaan kirjaa, blogaamaan, tekemään aamiaista, jatkokehittämään scriptejä ja yleisesti pyörimään aika monta tuntia ennen kuin koko joukkue oli hereillä noin lounasaikaan. Vetäsimme lounaan/aamiaisen nassuun ja valmistauduimme matkaamaan keskustaan. Krista oli ilmeisesti eilen varannut opastetun kävelykierroksen. Kierros alkoi 14.30. Minä olin kuulemma kovasti eilen illalla ajanut klo 10.30 alkanutta kierrosta. Kaikkea sitä kuulee…
Tänään etenenimme jalan ja metrolla. Olimme lukeneet metron olevan täällä kohtalaisen kallis. Olemme nyt samaa mieltä. 2 henkeä – edes takas 2 vyöhykettä 23.30 €. Sähköpotkulaudat saattoivat sittenkin olla hinnoiteltu kilpailukykyisesti. 🙂 Juuri ennen kierrokselle lähtöä kävimme läheisessä kahvilassa vetämässä tukevat “kahvit” nassuun. Minulle tuli julmetun kokoinen lautanen kahdella leeperkeesellä (<- noin se kirjoitetaan, usko pois 😉) ja läjällä kylmää perunasalaattia. Ruoka oli hyvää, mutta sitä oli kovasti liikaa. Pretsel ja leivän palat lensivät laukkuun.
Opastettu kävelykierros vanhassa kaupungissa oli hyvä, mutta puolessa välissä opaskierrosta alkoi satamaan oikein kunnolla. Opas teki parhaansa ja piti huolen siitä, että sateesta huolimatta meistä ei tuntunut siltä että jotain merkityksellistä jäi näkemättä. Löysimme jopa huomiselle ohjelmaa: yhden kirkon torniin voi kiivetä ja sieltä näkee tosi hyvin koko Munchnin. Nyt blogia kirjoittaessani huomaan pienen haasteen: kumpikaan ei merkannut kirkkoa mihinkään….
Kävelyreissun päätettyä jakaannuimme kahtia. Kristaa kiinnosti taidemuseo, Juhaa kiinnosti Kindle. Krista ehti seikkailemaan tunnin museossa kunnes hänet heitettiin (kröhimällä kohteliaasti ) museon sulkeutuessa ulos. Automme oli eilen parkkeerattuna tuon museon eteen. Juha ehti tutustumaan läheiseen ravintolaan ja kävelykierroksella opittuun paikalliseen olueeseen. Se oli normaali lager, ei mitään kummallista. Museon sulkeuduttua vietimme vielä tunnin ravintolassa lukien ja jutellellen. Sade ei ottanut laantuakseen, joten palasimme sateessa metron avulla takaisin autolle. Sade on tasaista ropinaa ilman tuulta, joten auton peräpäätä voi pitää pikkasen auki ilman että tarvii pelätä sisäpuolen kastumista. Auton sisällä on sähkötkin, joten elämä on mukavaa ja rentoa autossa.
llan viimeiset tunnit kuluivat autossa lukien ja rentoutuen. Kännysignaali on nyt sadekelillä täysin olematon, joten blogi tulee puskettua aamulla paremman kelin myötä nettiin.