Löysää löntystelyä järvellä

Sunday, 2025-07-27

Ajoaika: 31 minuuttia
Keskikulutus: 7.2 l / 100km
Kokonaiskilometrit: 5988
Päivää ilman asvaltti-ihottumaa Veikon polvissa: 5

Nukuimme ennätyspitkään, autossa alkoi olemaan elämää vasta seitsemältä aamulla. Veikko pyysi aamupusun ja siirtyi tabletin sekä kuulokkeiden kanssa etupenkille. Peitto, tyyny ja loppukarkit pyydettiin hetken päästä perään. Viimeinen seikkailuviikonlopun aamu, mennään hunningolla, karkkia aamuun kanssa.

Verhon toisella puolella nautittiin rauhallisesta aamiaisesta ja sänkytasossa torkuttiin, minkä pystyttiin. Ennen ysiä, luulisin, autosta tultiin ulos ja lähdettiin kävelemään järveä ympäri sen verta kun jaksaa. Päätavoite oli mennä kävelemään alas järveen/jokeen. Tämä on sellainen järvi, mikä koostuu vuoripuroista ja -joista, joten tähän aikaan vuodesta siellä on paljon alueita missä on täysin kuivaa.

Löntystellessämme huomasimme, että vedentaso on korkeammalla kuin satelliittikuvissa, joten menimme ekaan kahvilaan asiaa pohtimaan. Veikko halusi kirpeää juotavaa ja sai tilaamansa greippimehun – maistamishetkestä on kuva :D. Minä tilasin Ranskasta tutun petit fourin, tietäen saavani neljä pientä leivosta. Samasta kuvasta näkee mitä minä todellisuudessa sain. Leivos oli makein leivos mitä olen hyvin pitkään aikaan syönyt. Americana ei tahtonut riittää sen makeuden taltuttamiseen, greippimehu riitti.

Jatkoimme matkaa ja löysimme lopulta kohdan, josta pääsimme järven/joen pohjalle kävelemään ja vähän kahlaamaan raikkaassa vedessä. Tämä vesi ei ollut lämmintä, ei sitten lähelläkään. Lopulta palasimme takaisin autolle syömään. Syömisen jälkeen keli oli vielä hyvä, eikä meillä ollut kiire, joten istuimme lukemaan ja katsomaan ohjelmia auton varjoon tuoleihimme. Jossain vaiheessa leikittiin, torkuttiin ja sitten alkoikin taivaalle kertyä tummia pilviä, joten aloitimme pakkauksen. Paluumatkalla alkoi ropisemaan vettä – paljoa täydellisempää ajankäyttö emme olisi voineet suunnitella. Talolla auton purku, autot leffa ja blogauksen kautta nukkumaan.

Viimeinen viikonloppu oli rentouttava. Paljon on nähty, paljon jäi näkemättä. Kesä loppuu liian aikaisin. On hieno huomata, että nyt tiimi toimii, viikonloput lataa ja perheenä reissaaminen on melkein yhtä lataavaa kuin kahteen pekkaan mennessä. Enää on edessä yksi työviikko ja yksi reissuviikko autossa asuen.

Leave a Reply