Thursday, 2025-05-22
Ajoaika: N/A
Keskikulutus: N/A l / 100km
Kokonaiskilometrit: 1764 km
Päivää ilman asvaltti-ihottumaa Veikon polvissa: 0
Skarppina kuudelta ylös. Pieni mies tuhisee yhä ja keittiössä tulee vastaan joogaava vaimo. Mitäs, mitäs?! Olenko minä menettänyt aamutiimistatuksen? Olen lievästi kade rouvalle heräämisajankohdasta ja siitä, että hän onnistui poistumaan vierestäni minun heräämättä. Minun vierestä on helppo poistua minua herättämättä, toisinpäin mahdotonta.
Aamiainen Italiassa suomalaisittain. Puurokattila kaa… mitäs?! …. induktiohellahan se siinä. Vanha viholliseni, hipaisukytkimet ja kaikki. Tämä, tämä versio on uusi variaatio tässä induktiohellahemmetissä. Tässä on ilmeisesti yksi teho sille induktiolle ja sitä sitten katkotaan sitä tahtia mitä “teho” määrää. Tällä saadaan aikaan todella hieno efekti! Puuro kiehuu, ei kiehu, kiehuu, ei kiehu … Siinä missä kotona ja autossa, saan kaasuliekillä säädettyä hitaan tasaisen lämmityksen, täällä saan täpöt – ei mittään – täpöt – ei mittään. Puuro onnistui, mutta se oli jo hieman tarrannut kattilaan. KAASUA tarvitaan…. Otin tuosta riemusta videota iltapäivällä pastaa keittäessäni.
Aamulla pieni herra otti kuvia meistä! Yksi niistä onnistui suurimmalta osin.
Meillä on jo 2018 vuodesta saakka, ollut käytössä WiFi toistin ja täällä taas se osoittautui kullan arvoiseksi. Minun työpisteeni on tasan vastakkaisessa reunassa taloa, kahden betoni/tiiliseinän takana, talon WiFi purkista. Taktisella sijoittamisella sain verkkoyhteyden laadun pysymään talon nettiyhteyden maksimissa. Se toistin on maksanut itsensä takaisin useamman kerran.
Veikolla oli tänään ensimmäinen iso koettamus: 2h päiväkodissa yksin. Saamieni raporttien mukaan hän meni rohkeasti sisään ja kantti kantoi hyvin siihen saakka kunnes oli äidin poistumisen aika. Päiväkodin jakamien kuvien mukaan ja Nicolelta saadun palautteen mukaan hän selvisi koettelemuksesta erittäin hyvin. Auringonkukkaa purkissa on luvassa jossain kohtaa, mä luulen.
Talolla minä naputtelin extra pitkän työpäivän, toinen samanlainen on luvassa huomenna ja sitten siirrytään kesäaikatauluihin. Aluetta pitää tutkia, asioita pitää ihmetellä.
Pienen herran italian harjoittelu on päässyt jo kohtaan missä hän koittaa jotain! Aaron, isäntäperheen nuorin poika, on Veikkoa puolivuotta vanhempi. Leikkiyritykset on isosti käynnissä. Kielimuuri on vahva, jännitys kova, tuloksia silti syntyy. Tänään oltiin meillä hetki leikkimässä, sitten pihalla, sitten jossain kai. Pihalle siirtymisen vaiheessa kuulin “Per teini, per teini!” Pieni herra koitti kertoa, että hän pitää lätsäänsä kuin teini, eli takaperin päässään. Siitä se kielen käyttö ponnistaa.
Minä, minä alan olemaan menetetty tapaus. Whatsapp automaattisesti kääntää italian englanniksi ja minun englannin kirjoituksen italiaksi. Näin kommunikointi päiväkodin kanssa Whatsapin yli on saumatonta minulle. Isäntäperhe puhuu englantia, joten heidän kanssa en tarvi italiaa ja luuriin tuli se AI tulkkiohjelma kaks päivää ennen reissuun lähtöä. Pitää testata sitä jossain kohtaa, mutta ei hyvältä näytä mun opinnot…
Auto, auto on 200 metrin päässä parkissa parkkialueella. Se ei mahdu ruutuun mitenkään. Vedin nokan niin pitkälle kuin sain ja se menee yli väliesteen toiselle puolelle – kuva ei tee oikeutta sille ylitykselle. Perä ei myöstään mahdu ruutuun ja sekin menee yli ja ajotien puolelle. Koska auto on siellä, hupiakkua ei saa ladattua millään viikon aikana. Tämä oli täysin tiedossa, siksi asensin sen aurinkopaneelin. Kävin kurkkaamassa ja akun voltit oli kivat 13.8, paneeli lataa sitä … Tänne tultaessa hupiakun varaus ei missään vaiheessa laskenut edes 50%, joten se lienee sopivasti mitoitettu paneeleinen ja latureineen.
Pientä tuunattavaa autossa on, heti kun ehdin sinne tekemään töitä…
