Saturday, 2025-05-17
Ajoaika: >6 h
Keskikulutus: 12.1 l / 100km
Kokonaiskilometrit: XXXX km
Päivää ilman asvaltti-ihottumaa Veikon polvissa: 2
Rehellisesti ja yllättäen: kaikki menee todella hyvin. Tiimi toimii, meno on rentoa, etäisyystavoitteisiin päästään. Jumankauta, että on kivaa 🙂
Herätys, luonnollisesti siinä ~6. Aamiainen on yksi niistä mittatikkupaikoista, aikaisemmin 1.5 h tiukasti yritettynä 2h “rennosti”. Tänään tunnissa ohi rennosti tehden! Keittiölaation tuunaukset toimii – keittiö tarvikkeet saa pois ja takaisin helposti. Ruokapreppi on toinen avaintekijä. Puuro & kahvi on etukäteen mitattuna minigrip pusseissa. Pieniä asioita, mutta dramaaattinen vaikutus.
Rennon aamiaisen jälkeen oli, perinnetiedon mukaan, leikkipuistohetki. Perinnetietoa ei selvästi kannata kyseenalaistaa, joten puistossa vietettiin hyvä hetki. “Sattumalta” moinen oli yöpymispaikan vieressä. Miten Krista näitä löytää on minulle täysi mysteeri. Aivan käsittämättömiä löytöjä käyttäen vain Google mapsia.
Aamuleikkien aikana Veikko löysi tosi hyvän kepin. Selkeä pistoolikeppi. Sen kanssa seikkailtiin kauppaan saakka. Isä olisi ollut valmis pistämään sen painoliiveihin kiinni ja tuomaan sen kauppaan. Poika oli valmis viemään sen kauppaan käsissään, repussa, isän kyydissä painoliivissä, vain naispuoliset vastustivat kepin tuomista kauppaan. Teimme kompromissin ja jätimme kepin kaupan ulkopuolelle puun alle. Edekasta ostettiin tuoreruoka ja tarkistettiiin viskivalikoima ja tämän vuoden hinnat. Laroaigh 10v – 35 € .
Kaupasta tultuamme keppi otettiin mukaan puun juurella. Autolla jouduimme käymään mystisen keskustelun. Miesten yksimielinen ymmärrys oli, että keppi tulee mukaan, se menee takakonttiin, sillä se on tosi hyvä keppi! Asiantuntijat ovat yksimielisiä tästä. Ilmeisesti kaikki eivät ymmärrä keppiluokituksia. Hallitus linjasi, että jos pakkaaja saa sen pakattua mukaan, niin sitten se voidaan ottaa mukaan. Tosi hyvälle kepille löytyy aina tilaa ja se on nyt mukana. Uskomatonta, että tällaisesta joutuu keskustelemaan – edes hyvässä hengessä :). Se on p..run hyvä (pyssy)keppi!
Tänään oli yksi pitkistä ajopäivistä. Lounaan jälkeen lähdettiin runttaamaan isosti kohti Ravensburgia. Päivän tavoite oli päästä iskuetäisyydelle kaupungista. Sanoisin kilometrit ja merkkaisin ne ylös, mutta se vaatii auton virta-avaimen, mikä ei ole virtalukossa eikä minun taskussa. Kysyisin apuja, mutta asuintilassa tuhistaan… Ehkä neljännellä kerralla saan etäisyydet ja muut tekniset speksit paikalleen.
Ajo tehtiin kahden tunnin pätkissä. Tauoilla jaloiteltiin leikkipaikoilla. Matkalla kuultiin musiikkia, podcasteja ja yllättävää kyllä (!) karvan vajaa nolla kitinää. Toki, perinteistä, “kauanko vielä” -kuului muutaman kerran, mutta niin vähän että ei sitä oikein voi mainita, paitsi kirjanpidollisista syistä.
Ajomatkalla bongattiin Tesla, jossa on tarra “I bought this before Elon went crazy”. Nyt on sekin nähty livenä. Kuvatodisteita koitettiin hankkia. On kiva ajaa täällä Saksassa, pääsee käyttämään paljon nopeusmittarin oikeaa puolta. Sähköautoista tuli tehtyä uusi havainto. Niitä joutuu ohittelemaan, kun pörrää 130 km/h eteenpäin. Harvempi täyssähköauto meni 120 km/h kovempaa, useammat hiljempaa. Nuo ajonopeudet syö todella runsaasti sähköä, mutta ei juurikaan vaikuta dieselin kulutukseen …
Ajoneuvon tuunauksista tässä kohtaa voisi mainita merkittävästi paranneltuviskin kuljetuskapasiteetti. Valitettavasti se on tällä hetkellä varattuna muuhun käyttöön ja se on täyskuormassa saavutettamattomissa. 12 pullon hyllyrakennelma (mitattu ja testattu) on harppukotelon blokkaama. Ajatus on, että paluumatkan alkaessa lyön sen täyteen viskiä ja harppu eteen. Turussa sitten saa kamat pois. Viski on kuitenkin halpaa Saksassa, ei välttämättä Italiassa. Niinpä jokainen Edeka on käymisen arvoinen. Tauolla nro 2 oli Edeka helposti saavutettavissa matkalla leikkipuistoon, joten sinne mentiin ja se kannatti! Valikoima oli hyvä, hinta kohdallaan. Pari pulloa (Bowmore 12v) saa aina tungettua takaluukkuun, vähintään hyvän kepin viereen.
Kuten totesin alussa, päivä oli liki täydellinen onnistuminen. Tämä oli rentoa ajoa, niin rentoa kuin se voi olla. Olemme 30 minuutin päässä Mathiaksesta Ravenburgissa. Olemme juuri siellä minne halusimme päästä. Ajo oli ihan rajalla sitä mitä kuski jaksoi ajaa. Nyt tuntuu siltä, että perhe on saanut reissaamisesta hyvän otteen. Pientä teknistä haastetta on. Kuvat ei tahdo mennä verkkoon, auton avain on jossain mielenkiintoisessa paikassa. Kokonaisuus on kuitenkin hyvin ruusuinen. Nyt nukkumaan. Huomenna blogi verkkoon.
