Thursday, 2024-05-30
Ajoaika: 3h 27 min
Keskikulutus: 10.1 l / 100km
Kokonaiskilometrit: 2569 km
Tänään oli poikkeuksellinen aamu. Aamiainen oli etukäteen valmistettuja leipiä, kahvia ja siinä kaikki. Tämä poikkeama tehtiin, jotta voitiin harjoitella nopeaa starttia. Nopea startti toimi, koko joukkue oli valmis lähtemään puolessatoissa tunnissa ja tämä piti sisällään kaiken lähtövalmistelun sekä pyörien pakkaamiseen autoon – erittäin hyvä, erittäin hyvä. Jäljelle jääneellä ajalla leikittiin koko perheen voimin hiekkaleluilla pihalla. Portti saatiin auki hieman jälkeen kahdeksan ja 8:15 joukkue lähti matkaan kohti Genovaa.
Ajomatka meni hyvin mallikkaasti, poppia, juttelua, leikkejä, kielimatkaa, torkut ja tauot ja silleen. Tavoitteemme oli mennä Genovassa satamaan saakka ja siellä sitten kaikessa rauhassa valmistautua. Olimme varautuneet kaupungin sisäisiin navigointivirheisiin “Ei haittaa, kunhan auto pysyy ehjänä”.
Pari navigointivirhettä sattuikin: ekaksi menimme väärästä liittymästä kaupungin sisällä, tästä seurasi 15 minuutin ketunlenkki toisekseen navigointipiste oli satama, joka vei satamassa olevan kauppakeskuksen parkkipaikalle, minne maksimikorkeus on 2.1 metriä. Sinne 2.6 metrinen vehje ei mene, joten hätävilkut päälle ja pysähdys. Mietimme siinä sisäänmenon kohdalla, että mihis sitä pitäisi navigoida. “Imbarco passangeri”näyttää oikealta. Pakitin hätävilkut päällä suoraan ristykseen, missä vekslauksen kautta matka jatkui. 7 minuttia myöhemmin olimme siellä missä pitikin. Lippua ja passeja punapäälle (!) ja ohjeistus “come back at three o’clock” – olemme kolme tuntia etuajassa. Kiva uukkari taas ja sitten miettimään mihin mennään. Tässä vaiheessa kuskin kainalot oli aika märät, silti tilanne hallussa. Takapenkillä oltiin kuin ei oltaisikaan ja etupenkillä oltiin tukevia ja hiljaisia jännittävissä hetkissä. Löysimme ympäriinsä ajelemalla parkkipaikan alta 7 minuutin. Parkkiin ja valmistautumaan laivaan nousuun.
Lopulta kolme tuntia paloi siinä samassa paikassa ollen. Pienet päikkärit vanhemmille, ruokailu – hetki blogata, lukea kirjaa ja katsoa Pipsa possua tuli tehtyä. Kellon lyötyä kolme lähdimme takaisin satamaan – ajo tällä kertaa oli rento ja helppo. Alta vartin olimme parkissa jonottamassa laivaan nousua. Jonotusta olisi luvassa kolme tuntia. Tämän minisiirtymän sisällä pienin seikkailija oli simmahtanut – päivän toiset tirsat. Yllättävä vapaa hetki mahdollisti kirjan lukua, hengailua ja rentoutumista.
Lopulta koitti laivaan nousun hetki. Lastautuminen oli “yllättävän” iso sähläys verrattuna edelliseen Helsingissä tapahtuneeseen. Meidät vietiin eteenpäin, aivan laivan suulle ja sitten sivuun. Kaikki muut lastautuivat meitä ennen ja me sitten lopuksi. Miksi emme odottaneet parkkipaikalla vaan tukimme laivan sisäänmenon lähellä liikennettä? Jaa-a.
Hytissä pieni mies tiesi kertoa heti missä nukkuu kukakin, Veikko vasemmalla, isä oikealla, äiti Veikon yläpuolella. Iltahepuli on ollut aivan mahdoton ja jatkuu vieläkin – ne kello kolmen torkut saattaa viedä vähän tästä yöunesta…
Today was an exceptional morning. Breakfast was pre-made sandwiches, coffee and that was it. This exception was made in order to practice a fast start. The fast start worked, the whole team was ready to go in one and half an hour and this included all the preparation for the drive and packing the bikes into the car – very good, very good. The rest of the time was spent playing with sand toys in the yard with the whole family. The gate was opened a little after 8:00 and at 8:15 the team set off towards Genoa.
The drive went very smoothly, pop music, chat, games, “language trip” – kids program in audio mode, naps, breaks and so on. Our goal was to go as far as the port of Genoa and then take our time to get ready. We were prepared for navigational errors within the city “No problem, as long as the car stays intact”.
A couple of navigational errors did happen: first, we took the wrong exit in the city, which resulted in a 15 minute foxhunt; second, the navigation point was the port, which led to the parking lot of a shopping centre in the port, where the maximum height is 2.1 metres. A 2.6 metre high vehicle won’t go there, so emergency lights on and stop. At the entrance we wondered where we should navigate to. “Imbarco passanger” looks right. With the emergency lights on, we headed straight for the crossing, where the journey continued through the weaving. 7 minutes later we were where we needed to be. Flags and passports for the redhead (!) and instructions to “come back at three o’clock” – we were three hours early. Nice to be back and then wondering where we were going. At this point the driver’s armpits were pretty wet, but still in control. The back seat was as if we weren’t there and the front seat was supportive and quiet during tense moments. We found ourselves driving around the car park in under 7 minutes. Parked and prepared to board the ship.
In the end, three hours burned up being in the same place. A little nap for the parents, dinner – a moment to blog, read a book and watch Pipsa the Pig got done. After the clock struck three we headed back to the harbour – the drive this time was relaxed and easy. For 15 minutes we were parked in a queue to board the ferry. There would be a queue for three hours. Within this mini-transition, the littlest adventurer had settled in – the day’s second tee time. A surprising amount of free time allowed for book reading, hanging out and relaxing.
Finally, it was time to board the ship. Embarkation was a “surprisingly” big bang compared to the previous one in Helsinki. We were taken forward, right to the entrance of the ship and then to the side. Everyone else boarded before us and we boarded at the end. Why didn’t we wait in the parking lot but blocked the entrance of the ship near the traffic? Yeah-a.
In the cabin, the little man knew right away where everyone was sleeping, Veikko on the left, dad on the right, mom above Veikko. The evening sleep has been absolutely impossible and is still going on – those 3 o’clock naps might take a bit of that sleep away…
Translated with DeepL.com (free version)
