Monday, 2024-05-27
Ajoaika: 5 h 36 min
Keskikulutus: 8.8 l / 100km
Kokonaiskilometrit: 2188
Sveitsi, Sveitsi on kallis maa, joten siitä mennään vaan heilahtamalla läpi. Vaihdamme myös ajotaktiikkaa, otetaan ihan rehellinen iltapäiväajo pohjautuen Leegolandia reissun ajoprofiiliin. Herran ajokärsivällisyys on aika OK, etenkin jos on leegoja, maisemia ja audiokirjaa. Aaamupäivän ajo jätetään väliin ja vedetään pidempi iltapäivän ajo.
Suunnitelma siis on: rauhallinen aamu, leikkikenttää – kiitos Kristan loistavan yöpymispaikan, iso kauppareissu ja lounaan jälkeen ajamaan. Navigointi näyttää että ajoaikaa on 2 tuntia ja puoli tuntia – ei edes paha! Veikko ruuan jälkeen leikkii hetken, simmahtaa, sit herää ja ollaankin jo Italiassa. Italian puolella voidaan sitten etsiä kaasua ja aikaa on.
Ruuan valmistaminen kolmeen pekkaan autossa on vieläkin stressaavaa, tilaa ei ole kivasti siihen, että saamme kolmen hengen tanssin toimimaan ja koska on nälkä tunnelma on hieman kireä. Tämä yksittäinen asia pitää saada vielä kuntoon ja homma alkaa olemaan taikatasolla. Ruuan jälkeen minä otin pienet tirsat ja Krista lähti ajamaan meitä kohti Italiaa, täältä tullaan.
Alku hyvin – kaikki hyvin, kunnes Sveitsin raja. Navigointi ohjaa sivuun, aavistelemme virhettä ja kyllä – olemme vahingossa kuorma-autojen linjalla. Sveitsin tulli osasi jopa vastata salaiseen aseeseemme. Meillä näet kaunis blondi oli ajamassa autoa, mutta vastassa oli sieluton punapää, joten se temppu meni ihan hukkaan. Sveitsin tullissa ollaan aina hyvin ymmärtäväisiä. Virheet saa heissä aikaan palvelumoodin, joka takaa extra käsittelyn. Alkuun meiltä kysellään dokumentteja. Annamme kaikenlaista, ihan kaikenlaista, passeista vakuutuspapereihin, Sveitsin tieverotodistusta, vakuutustodistusta – ihan kaikkea, nuottipaperiakin meni sinne. Sitten alkoi auton tarkastus, takatila auki, pistotarkistus …. TULIAIASPUSSIIN! – kahvia, suklaata… hmmm… OK.
“Tullin punapää:” Avataas kylki
Minä: Siellä on juuri nukahtanut pikku poika
“Tullin punapää” vastasi tonnin seteli-ilmeellä ja “avaatko oven?”
Minä: Totta kai
Pieni nukkuva poika sai suunpielen värähtämään, sisätilaa vilaistiin ja todettiin, että voitte jatkaa matkaa. Reissun pelottavin kohta ohitettu! Italian tulli on vitsi – ainakin aikaisemmin on ollut. => Matkaan! Jossain kohtaa iloista ajoa Veikko herää ja pääsee ihastelemaan Sveitsiä. “Vuori savuttaa!” – “Se on pilvi, se vuori on niin iso että se on pilvessä” – “Vuori savuttaa!” – “OK. Vuori savuttaa…”. Pieni pysähdys, vessatauko, leikkitauko, ruokatauko – ja matkaan mars … hmmm… navigointi näyttää yhä 1h 50 min, vaikka olemme ajaneet jo 2h …
Joitakin minuutteja myöhemmin olemme jumissa liki pysähtyneessä liikenteessä. Vedämme taukopaikalle, tyhjennämme matkavessan, tankkaamme vesisäiliöt ja HA! ruuhka on kadonnut – matkaan marrrrr… pari minuuttia myöhemmin olemme taas ruuhkassa. Kului tunteja madellessa eteenpäin. Emme ole olleet moisessa ruuhkassa kertaakaan aikaisemmin. Matkalla herran viihdykkeitä piti vaihtaa videoformaattiin, aikuiset kuunteli omia juttuja, nautittiin maisemista ja todettiin että onneksi ei koitettu tehdä tätä illalla.
Lopulta seitsemän aikaan olimme Italiassa Como järven lähellä. Täällä on ilmainen parkkipaikka leirintäautoille. Vedimme siihen parkkiin. Veikko ja Krista aloitti iltatoimet, minä lähdin kävelylle – tavoitteena oli bongaamani baari ja “birra piccolo”. Italiaiseen tyyliin baarin ovessa oli tussilla kirjoitettu lappu, että tänään ja huomenna se on kiinni. Ihastelin tunnelmia, mietin urban exploringia – mutta jätin välin ja palasin autolle.
Meidän 100% auton varassa elämistä rajoittaa tällä hetkellä kaasu. Keittimestä on kaasu vähissä, jostain pitäisi keksiä lisää – muuten voimme elää autossa viikon verran – minkä jälkeen olemme perillä. Okei, suihkua tarvitaan mieluummin parikin kertaa, mutta muuten – ei ongelmaa, kunhan kaasua saadaan.
Illalla kymmenen jälkeen istun ainoana hereillä, blogaan ja juttelen Giannin kanssa. Saatamme mennä Torinon kautta Milanon sijaan, jos pääsen treeneihin Giannin kanssa Torinossa :). Keskiviikkona pitää olla Genoassa, mistä torstaina lähtee lauttamme kohti Sardiniaa. Aika hipsiä nukkumaan…
Deepl translation
Switzerland, Switzerland is an expensive country, so you just have to swing through it. We’re also changing our driving tactics, we’re going to do a completely honest afternoon drive based on the Leegolandia trip’s driving profile. The Lord’s driving patience is pretty OK, especially if you have leegas, scenery and an audiobook. We’ll skip the morning drive and pull a longer afternoon drive.
So the plan is: quiet morning, playground – thanks to Krista’s great place to stay, big shopping trip and then a drive after lunch. The navigation shows that the drive time is 2 hours and a half – not bad at all! After lunch Veikko plays for a while, simmers, wakes up and we are already in Italy. On the Italian side we can look for the gas and have time.
Preparing food for three people in the car is still stressful, there’s not enough space to make a dance for three people work and because we’re hungry the atmosphere is a bit tense. This one thing still needs to be sorted out and it’s starting to work like a charm. After the meal I took a little nap and Krista left to drive us towards Italy, here we come.
A good start – all good until the Swiss border. The navigation steers off to the side, we sense a mistake and yes – we are accidentally in the line of trucks. Swiss customs even knew how to respond to our concealed weapon. You see, we had a beautiful blonde driving the truck, but we were up against a soulless redhead, so the stunt was totally wasted. Swiss customs are always very understanding. Mistakes get them into service mode, which guarantees extra handling. First we are asked for documents. We give them everything, everything, from passports to insurance papers, Swiss road tax certificate, insurance certificate – everything, even the music paper went there. Then the car inspection started, boot open, spot check …. TULIAIASPUSSI! – coffee, chocolate… hmmm… OK.
“Customs redhead:” Open the side.
Me: There’s a little boy who just fell asleep.
“Customs redhead” replied with a ton of bills and “will you open the door?”
Me: Sure.
The little sleeping boy made the roof of my mouth quiver, the interior was flushed and it was stated that you could proceed. The scariest part of the trip over! Italian customs is a joke – at least it has been in the past. => Let’s go! At some point during the joyful drive, Veikko wakes up and gets to admire Switzerland. “The mountain is smoking!” – “It’s a cloud, the mountain is so big it’s in a cloud” – “The mountain is smoking!” – “OK. The mountain is smoking…”. A little stop, a bathroom break, a play break, a food break – and off we go … hmmm… the navigation still shows 1h 50 min, even though we have already driven 2h …
Some minutes later, we are stuck in near-stagnant traffic. We pull into the rest stop, empty the travel toilet, fill up the water tanks and HA! the traffic jam is gone – off we go marrrrrrr… a few minutes later we’re back in traffic. Hours passed as we waddled on. We’ve never been in a traffic jam like this before. Along the way we had to change the gentleman’s entertainment to video format, the adults listened to their own stories, enjoyed the scenery and said thank goodness we didn’t try to do this in the evening.
Finally, by 7pm we were in Italy near Lake Como. There is free parking for campers here. We pulled into it. Veikko and Krista started the evening activities, I went for a walk – aiming for the bar I spotted and the “birra piccolo”. In Italian style, there was a note written in ink on the door of the bar that it was closed today and tomorrow. I admired the atmosphere, thought about urban exploring – but gave it a miss and returned to the car.
Our 100% car-dependent lifestyle is currently limited by gas. The cooker is running out of gas, we’ll have to find some more – otherwise we can live in the car for a week – after which we’ll be there. Okay, a shower is preferably needed a couple of times, but otherwise – no problem, as long as gas is available.
After ten in the evening, I’m the only one awake, blogging and chatting with Gianni. We might go via Turin instead of Milan, if I can make it to the training with Gianni in Turin :). On Wednesday we have to be in Genoa, where our ferry leaves for Sardinia on Thursday. Time to get some sleep…
