Leivo.org

Heräsimme kahdeksalta, mutta minä nukutti niin että siirsin kellon herättämään 8.30. Muutenkin minun koko aamu oli kovin kankea, mutta syy siihen selvisi kun aloin kuuntelemaan radiota, on unikeon päivä. Ei ihme että nukuttaa.
Lähdimme kohti Loviisaa tavoitteenamme löytää siirtolohkarekirkko. Tämä osoittautui haastavaksi ja vaikka ajoimme ainakin puolituntia kyseenalaisen pientä metsätietä emme löytäneet kirkkoa. Saatoimme olla lähelläkin, paha sanoa, mutta mitään ohjeita emme löytäneet missään vaiheessa.
Hukkareissun jälkeen suuntasimme kohti Porvoota, jossa parkkeerasimme auton ja kävelimme hieman. Nättiä aluetta tuo Porvoo ja täynnä turisteja tähän aikaan vuodesta näemmä.
Porvoon jälkeen koitimme löytää erästä uimarantaa jossa voisimme syödä, mutta uimarannankin löytäminen osoittautui vaikeaksi emmekä löytäneet sitäkään lopulta. Mitä me onnistuimme löytämään oli maksullinen parkkipaikka metsän siimeksessä, keskellä ei yhtään mitään. Emme kuitenkaan olleet halukkaita selvittämään mikä siellä maksaa tai syömään siellä joten jatkoimme ruokapaikan etsimistä ja lopulta päädyimme jonkin ison ja sillä hetkellä tyhjän rakennuksen takapihalle syömään. Ruokailun jälkeen lähdimme kohti Helsinkiä ja sen isoja kauppoja.
Ensimmäinen maalimme oli Ikea, joka löytyikin hämmästyttävän helposti. Kierreltyämme ja kaarreltuamme hetken päädyimme siihen että emme osta mitään kaunista, hyödyllistä ja kiva huonekalua vaan jatkamme matkaa lähes tyhjin käsin. Seuraava suuri kohde oli Stockmannin varastomyymälä joka oli hämmästyttävän pieni. Löysimme liikkeen vähän kuin vahingossa, minä tähtäsin huoltoasemalle, mutta ajoin ohi ja päätin kääntyä seuraavassa pihassa joka sattui olemaan Stockmann. Käytämme kaupassa tankkasimme auton ja lähdimme kohti Helsingin isäntäämme eli Villeä.
Illan aikana etsimme parkkipaikan autolle, grillasimme ja pelasimme scramplea, jossa minä pentele hävisin.
Huomenna luultavasti kiertelemme Helsingissä ja katselemme jotain, riippuu paljolti keleistä.

Heräsimme taas mukavan aikaisin, minä heräsin itseasiassa puoli tuntia Kristaa aikaisemmin kasatakseni edellisen päivän weblogin. Olimme jälleen kerran tien päällä kymmenen aikaan. Ensimmäinen maalimme oli Ukonhaudat, mutta koska yöllä oli satanut eikä selviä viittoja löytynyt posottelimme niistä tyylikkäästi ohi. Pysähdyimme Lappeenrannan lähellä huoltoasemalle, lisätäkseni eiliseen listaan huoltoaseman hyötypuolia, niitä löytyi vielä pari tänään lisää. Huoltoasemalla voi usein jos ei aina ladata laitteita, siellä voi myös tankata tarvittaessa vesipulloja. Lappeenrannassa kävimme myös kaupassa ja Krista pongasi Hiekkalinnan mainoksen. Pienen hakemisen jälkeen löysimme Hiekkalinnan ja, voi pojat, se on iso ja taidokkasti tehty. Ehdottomasti visiitin arvoinen paikka. Tutkimme myös muuta osaa Lappeenrannasta. Tutkailtuamme riittävästi päätimme lähteä hakemaan lounaspaikkaa. Lounaana oli minun murinoista huolimatta keittoa joka oli tehty tuoreista vihanneksista ja jauhelihasta, ylijääneitä vihanneksia on kilokaupalla ja kannamme niitä nyt mukana… Kaippa nekin tulee syötyä
Ruokatauon jälkeen jatkoimme matkaa kohti etelää, mutta koska autossa oli hävyttömän kuuma, pysäytin auton uimarannalle jossa kävimme välittömästi virkistäytymässä.
Virkistymisen jälkeen oli luvassa naisen parasta ystävää, timantteja. Tai lähelle sitä ainakin, kartalta löytyi Jalokivikylä ja Jalokivimuseo joissa kävimme tiirailemassa. Jälleen kerran jätimme maksulliset osuudet väliin, mutta jos haluaa jotain koristetta itselleen ostaa, tuo on se paikka. Tämä paikka löytyy Ylämaasta, itärajan tuntumasta.
Seuraava kohteemme oli Vaalinmaa, josta pasautimme nätisti läpi sen kummemmin sitä ihmettelemättä. Näin lähellä Venäjää en koskaa aikaisemmin ole ollut. Seuraava kohde oli hankala päättää, kartalta löytyi useita eri vaihtoehtoja, lopulta päätimme käydä Heponiemen louhoksella ja Salpausselän Bunkkerialueella. Näistä ensimmäinen, eli louhos, oli todellinen antikliimaksi. Vanha, sammaloitunut kallion reuna jossa oli isoja murikoita ja yksi taulu jossa oli hieman tekstiä paikan historiasta. Wipii, onneksi tuo oli kohtalaisen hankala löytää.
Bunkkerialue sen sijaan olisi ollut mielenkiintoinen, mutta se meni kiinni jo kello kuusi ja me olimme siellä hieman jälkeen kuuden. Teimme kuitenkin omatoimisen kierroksen alueella, tosin lähes jokainen bunkkeri oli lukittu kiinni. Komentobunkkeri oli jostain syystä auki ja kävin pikkasen matkaa sen sisäpuolella, kauas ei uskaltautunut mennä. Palattuamme parkkipaikalle huomasin vähän kärpäsen paskaa isomman kyltin joka ilmoitti että alueella asiaton oleminen on kiellettyä. *viheltelyä* Iloisena asiana voimme ilmoittaa, että kierros alueella opiskelijalle maksaa vain yhden euron.
Seuraava kohteemme olikin Hamina jonka keskusta-alueella pörräsimme hetken. Pikku kylärundin jälkeen suuntasimme Kotkaan jossa nyt olemme. Kävimme vilkuilemassa vanhaa asuntomessualuetta ja kävelimme hetken keskustassa. Nyt lähden keittelemään nuudeleita trangialla. Nyppikää siitä.

Heräsimme hiljaa klo 8.00 ja aloimme tekemään aamutoimiamme syvässä hiljaisuudessa. Koitimme kovasti olla herättämättä Jukkaa ja hänen perhettä ja he koittivat kovasti olla heräämättä tai ainakin pysyä teltan sisällä. Olimme valmiina vähän ennen kymmentä, poistuessamme poikkesimme moikkaamaan toisella leirintäpaikalla olleita melojia. Hekin olivat lähdössä sillä eilen kertomani sääennuste lupasi sadetta maanantaille ja ukkosta & pilviä tälle päivälle.
Leirintäkamamme painoivat niin paljon, että päätimme palata vanhaa (tuttua) ja lyhyempää reittiä takaisin autoille ja autoille päästyämme Krista oli ihan naatti. Minä kävin kuluttamassa ylimääräistä energiaani luontopolulla ja tällä polulla minä viimeisen kerra käytin aurinkolasejani. Nyt ne ovat varmassa tallessa paikassa nimeltä “hukassa”.
Poistuimme parkkialueelta ja törmäsimme lossiin, en ole koskaan ajanut lossiin joten hermoilin hieman, mutta se oli yllättävän helppoa . Lossin jälkeen pistäydyimme läheisellä huoltoasemalla. Huoltoasemalla poikkeamisessa on monta hyvää asiaa kuten kahvi, WC ja päivän lehdet. Se oli tämä huoltoasema jossa huomasin, että aurinkolasini oli hukassa. Palasimme takaisin parkkipaikalle hakemaan niitä, mutta yllättäen lasejani ei löytynyt. Sydän syrjällä lähdin kohti Savonlinnaa.
Savonlinna vakuutti minut välittömästi sinne saapuessani. Ylittäessäni isoa siltää näin Olavinlinna. Todella hieno rakennus, sinne on pakko päästä ja sinne lopulta pääsimme. Hienoa Olavinlinnassa on se, että he ovat huomioineet opiskelijat, pääsimme sisään kohtuullisella 3,5 eurolla sierainpari. Esittelykierros Olavinlinnassa oli hieno ja meidän oppaamme oli hämmästyttävän pirteä, ei liian pirteä, mutta mukavan pirteä.
Olavinlinnan jälkeen pistäydyimme syömään pieneen, mutta mukavaan pitseriaan nimeltä Fiesta. Siellä sai 5 eurolla koko setin, salaatin, pitsan ja kahvin/teen. Pitsan kokokin oli kohtuullinen.
Savonlinnnasta siirryimme eteenpäin ja ajoimme Punkaharjulle jossa pysähdyimme ihmettelemään Luostoa, mutta tulimme sinne 10 minuuttia ennen sulkemisaikaa ja päätimme että 6 euroa (per jalkapari) lenkistä museossa on liikaa, joten jatkoimme matkaa pysähdellen tienpientareelle ihastelemaan maisemia vähän väliä. Lopulta päädyimme yhä Punkaharjulla sijaitsevalle uimarannalle jonka lähimaastossa oli restauroituja juoksuhautoja. Selvitettyäni kioskin ryöstöhinnat tyydyin ostamaan kupin kahvia lämmittämään itseäni ennen uintia. Uinnin jälkeen kiersimme juoksuhaudoissa ja sen jälkeen lähdimme etenemään kohti Patsaspuistoa.
Patsaspuisto on jonkun henkilön piha, joka on täynnä patsaita. Niitä on todella paljon, niin paljon että Krista hermostui kun kuvasin niitä… Puiston jälkeen kohti Imatraa ja Imatran puroa, sillä koski oli nyt puron veroinen. Koska oli jo hyvin myöhä päädyimme yöpymään Imatralla.