Leivo.org

Tama paivitys on tehty lentokentalta kasin julkisella koneella. Siksi se on melkoisen lyhyt ja saattaa paivittya pitkin matkaamme. Olemme nyt Sydneyn kentalla valmiina lentoon kohti Kuala Lumpuria.

Herasimme aamulla tuskaisen aikaisin. Viimeistelimme pakkauksemme ja lahdimme kohti paajuna-asemaa. Pitkallisen selvittelyn jalkeen paasimme tulokseen etta Sydneyn paajuna-asemalla EI OLE minkaanlaista tavaransailytysta. Poikkeus loytyy, mutta se ei pade meihin. Selittelyn jalkeen loysimme paikan, jossa voi sailytella matkalaukkuja. Jatimme kamat sinne ja aloitimme viimeisen paivan shoppailun! Patty`s market, Bondi beach, Kings cross tuli lapi kaytya. Loysimme muutaman ostettavan asian, mutta paa-asiassa kulutimme Juhan jalkoja sikana.

Paatimme iltamme Sydneyssa istuen satama-alueella katsellen kohti Oopperataloa. Viilensimme itseamme nautimmalla viileaa kuohuviinia. Kavely laukkujen ja juna-asema luo… ja nyt pitkien jonottelun jalkeen lentokentalla.

Koska vaihdamme lentoja monta kertaa ja koska lentoturvallisuus on mita on Juha voi ostaa viskinsa turvallisesti vasta Lontoosta. Sita ennen ostetut viskit pitaa pistaa ruumaan jotenkin samalla kun vaihtaa lentoa. Mahdollisesti Kuala Lumpurissa tata temppua koitetaan…

Lopulta Juha päätyi ostamaan viskiä Kuala Lumpurista ja Lontoosta. Tämä tarkoitti sitä että Lontoossa Juhan piti mennä ulos ja käydä tiskillä pistämässä Lumpurin viskit ruumaan.

Nyt olemme Helsinki-Vantaalla odottamassa bussia joka vie meidät kotiin. Tähän loppuu tämä reissu, ehkä kuukauden liian aikaisin

Aloitimme aamun aikaisin itkien, potkien ja laahustellen. Päästyämme ulos etsimme aamiaista, jonka söimme bussipysäkin penkillä aamuhälinää katsellen. Päivä suunnitelma oli käydä eläintarhassa ja sitten shoppailla, illan huipunnuksena olisi käynti Manlyllä syömässä.

Junamatka eläintarhaan vie yllättävän kauan. Tekniikan ihmeiden avulla vältimme busseja ja mainoslehtisen opastettua reittiä. Kunnon reissaajina kävelimme tuon kahden kilometrin matkan. Juhalla oli suuria toiveita eläintarhasta. Kohde oli valittu niin että kengujen haalaamismahikset ovat maksimoituna. Tarha oli Juhan mielestä yllätävän pieni. Sydän täynnä toivoa astuimme tarhaan.

Ensimmäinen pettymys tuli lähes välittömästi. Sisääntulijoita tervehti kyltti joka sanoi että eläimiä voi vain silittää. Toinen karvas pettymys tuli lähes välittömästi kyltin jälkeen. Kengurut (wallabit) viettivät päivälepoaan omassa turvapaikassaan, jonne ei saanut mennä. Tarhan sisällä ei ole aitoja kenguruja ja ihmisiä erottamassa, joten ne voivat liikkua vapaasti ihmisten seassa. Nämä kengurut olivat päättäneet jättää sen riemun väliin. Pettyneenä katsoin karvaisia kavereita. Niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana. Aikamme heitä pällisteltyämme päätimme jatkaa matkaa ja katsoa koko tarha läpi. Seuraavassa aidatussa tilassa odotti iloinen yllätys! Kenguruita ihmisten seassa ihmisten ruokittavana! Varovainen lähestyminen, silittäminen ja suunnaton riemu! Kyltin varoituksen muistaen vain vähän ja etäältä halin kengurua. Kristakin pääsi kameran takaa kenguruja silittämään. Usean silityksen ja parin tassun kättelyn jälkeen rohkaistuin halaamaan lähemmin. Valitettavasti karvaiset vieterit olivat kiinnostuneempia ruuasta kuin halaamisesta. Niinpä halaukset jäivät oudoiksi häiriöksi heidän ruokatauollaan. Iloisen kengukohtaamisen jälkeen tapasimme Koalan jota pääsime silittelemään. Ystävällinen eläintarhan työntekijä otti meistä jopa kuvia. Koalakohtauksen jälkeen vaihdoimme taas aitausta ja LISÄÄ KENGURUJA! Oi sitä riemua, silittelyä, kuvausta ja yhtä halausyritystä! Kengujen ihastelun jälkeen kävimme tutkimassa tarhan muun tarjonnan. Wombatit, jättikrokotiili, läjäpäin lintuja, piilossa nukkuvan tasmaanialaisen paholaisen pää, dingo ja moni muu tuli nähtyä. Vielä lopuksi palasimme takaisin kengujen luokse silittelemään ja kuvaamaan heitä.

Tuon valtavan upean kokemuksen jälkeen alkoi tunteja (ikuisuuden) kestänyt ostoskaupparumba. Kävelimme takaisin lähimpään ostoskeskukseen (2 kilometriä), jossa söimme ja katselimme ympäriinsä. Koitimme myös selvittää mistä saisi ostettua Australialaisia viskejä. Lopputulos oli että ei mistään. . Tasmania tai itse tislaamot olisi se oikea ostospaikka, paikalliset liikkeiden työntekijät olivat sitä mieltä että aussit eivät edes tee viskejä. Näiden selvitystöiden jälkeen siirryimme DFO:n ostoskeskukseen junilla ja jalan (taas 2 km per suunta). About näillä main (kello 18 illalla) Juhan vieterin veto alkoi loppua. Tunnin mittaisen ruokapaikan metsästyksen jälkeen päätimme että Manly-keikka pitää jättää väliin. Keli on kauhea (salamoi ja sataa) sekä kumpikin on penteleen väsynyt. Niinpä palasimme keskustaan ostoskaduille tekemään LISÄÄ samaa! Lopetimme ostosjuoksun kymmenen aikaan illalla. Lopputulos on melkoisen laiha käytettyyn aikaan nähden .

Ja näin päättyy viimeinen ilta Australiassa. Juhan puolesta tavoitteet on saavutettu. Asioita jäi näkemättä, palata pitää.

We started the last morning early kicking, screaming and dragging our selves of the bed. Once we got out we searched for a breakfast. We ate our breakfast on a buss stop looking at the morning traffic. Our plan for the day was to visit a zoo and the shop. To finalize the evening we would go to Manly to eat our dinner.

The train to the zoo took very long. With the aid of technical wonders we managed to avoid busses and the suggested route. Since we were proper backpackers we walked that two kilometers. Juha had very high hopes about the zoo. The target was chosen so that the probability for hugging a kangaroo was maximized. The zoo was surprisingly small according to Juha, but sill hearts full of hope we stepped in to the zoo.

Our first disappointment came almost instantly. There was a sign greeting the visitors telling us that you can only pet the creatures. Another bitter disappointment came right after that sing. The kangaroos (wallabies) were taking a nap in their sanctuary where visitors are not allowed to enter. The zoo is build so that there is no fence separating the kangaroos from humans, so they can roam among the humans freely. But now it seems that they had decided to sleep. Disappointed we looked at those furry little friends. So close but still so far. After looking at them for a while we decided to move on and see rest of the zoo. In the next caged area we were greeted with a happy surprise! Kangaroos among the humans being fed by the humans! A careful approach, petting and enormous JOY! Remembering the sign Juha hugged just a little bit and from a distance. After a while Krista was released from her camera duty to pat the kangaroos. After a lot of patting and some hand-paw shaking Juha engaged in a more intimate hugging. Unfortunately the kangaroos were more interested in the food than in the hugging. So the hugging was one sided disturbance during their lunch. After this happy kangaroo encounter we met a koala which we go to pet also. A friendly zoo worker even took some pictures of us. After the koala moment we moved one fence forward and MORE KANGAROOS! Ou the joy, the patting, the hugging and the photo taking! After admiring these kangaroos we went through the rest of the zoos offerings. We’ve now seen wombats, giant crocodile, lost and lots of birds, a sleeping (and hiding) Tasmanian devil’s head, dingos and many other creatures. Before we walked out we spend a couple of moments with the kangaroos.

After that magnificent experience we started a shopping run which lasted hours (eternity). We walked back to the nearest shopping mal (that 2 kilometers) where we ate and had a look around. We tried to find out where we could get some Australian whisky’s. The result of that search was that we can’t get them from anywhere . Tasmania or the distilleries them selves would be the correct shopping place. Local liquor store keepers thought that Australia doesn’t make whisky’s. After these chats we headed to DFO shopping center by train and walking (again that 2 kilometers distance per direction). Around this time (18 o’clock) Juha started to run our of steam. After an hour long hunting for food we decided that we must skip Manly adventure. The weather was horrible (raining and lightning) and we were both very very tired. So we returned back to the central and to the shopping street to SHOP SOME MORE. We stopped shopping around ten. Our shoppings were very slim if you compare the time we spent.

And so ends our last evening in Australia. Juha met his goals. Things were seen and lots were not seen. We need to return one day.

Juhan aamu alkoi aikaisin. Kevyen nettisurffailun jälkeen hän lähti iloisesti kaupungille metsästämään aamiaista. Juhan poistuessa ovesta suihkun raikkaana Krista oli vielä vällyjen välissä.

Juha nautti aamiaisensa katsellen Sydneyn sataman siltaa ja tappoi viimeisen 10 minuuttia odottelua juttelemalla #asteriski –kanavalla nörttien kanssa . Lopputulos tästä pikkasen venytetystä juttutuokiosta oli suunnistusvirhe ja melkoinen määrä juoksua. Kiipeilykokemus oli upea. Suosittelen sitä kaikille. Kaksi tuntia sataman sillalla Sydneyn upeita maisemia ihmetellen on rahan arvoinen kokeilu. Paikka oli tuulisuutensa vuoksi myös ensimmäinen mukavan viileä ulkoilma paikka tällä reissulla

Sillävälin kun Juha kiipesi ja ihaili Sydneytä Krista kävi parturissa ja museossa. Kahden museokierroksen jälkeen Juhaa odotteli tapaamispaikalla ihan eri näköinen vaimo! Iloisen tapaamisen jälkeen matkasimme Sydneyn infopisteelle selvittämään hyviä ostospaikkoja. Sydneyn täytyy olla jokaisen himoshoppailijan unelma. Ilmeisesti suurin osa liikkeistä sulkeutuu KLO 17.00?! Näin ollen meille ei jäänyt kovin paljoa shoppailuaikaa tälle päivälle. Kävimme kuitenkin shoppailemassa sen mitä ehdimme ja Juha onnistui löytämään pari tuliaista lisää laukkuunsa.

TIedättehän brittien kahden hanan järjestelmän? Tämä suunnattoman näppärä järjestely mahdollistaa käsien pesun joko kylmällä tai kuumalla vedellä. Toki sen voi tehdä oikeinkin, mutta kenellä on aikaa lutrata sopiva vesisekoitus siihen altaaseen ja sitten pestä kätensä siinä? Aussit ovat hioneet tämän hanatekniikan huippuunsa. Itseäni on aina harmittanut pestä kummatkin kädet yhtä aikaa siinä kylmässä vedessä. Ausseilta löytyy ratkaisu tähän. Hana josta tulee vettä vain jos väännät nuppia jatkuvasti. Heti kun päästät siitä irti veden tulo lakkaa. Tämän järkyttävän yksinkertaisen oivalluksen jälkeen voit pestä näppärästi vain yhden käden kerrallaan kylmän veden avulla! Joko näin tai Juha ja puolen tusinaa muita ei tajua miten niitä hanoja kuuluu käyttää.

Ilta kului taas kulttuurin parissa. Aloitimme syömällä satama-alueella Black Bird -ravintolassa. Illan loppuhuipennukseksi suuntasimme komediaklubille katsomaan avointa stand up –iltaa. Illan aikana näimme hyvän kirjon erilaisia, mutta hyviä, stand up –esityksiä. Esitysten päätyttyä laahustimme hotelille. Toinen meistä pääsi nukkumaan ja toinen … pääsee kohta nukkumaan

The day started early for Juha. After a light net surfing he went off happily to the city to hunt some breakfast. Krista was still in the bed when Juha exited the room shower fresh.

Juha had his breakfast in the harbor. The location he chose gave him a nice good view of the Sydney harbor bridge. The extra 10 minutes he needed to kill he did by chatting with the nerds on #asteriski channel . The net result of having a bit too long chat was a navigation error and a lot of running. The climbing experience was magnificent. I recommend it to everybody. Two hours on the harbor bridge looking at the Sydney was well worth the money. Because of the winds the place was the first comfortable cool outside location on this trip.

While Juha was climbing and admiring Sydney Krista went to a barber and to a museum. After two museum tours she was looking good and filled with information. Armed with that she was waiting Juha at the meeting point. After a merry meeting we headed to Sydney info point to find out some good shopping places. Sydney has to be every shoppers dream. Apparently most of the stores CLOSE AT 17.00?! This meant that we had very little time to shop today. We did all the shopping we could with the given time and Juha managed to find couple of souvenirs to his bag.

Do you know the brits two tap system? This incredible useful arrangements allows you to wash your hands with either cold or hot water. SURE you can do it properly, but who has time to mix up a proper pool of water and then wash their hands in it? It seems that aussies have given the finalizing touches to this solution. I’ve always wanted to was only one hand at a time in that cold water. Aussies seem to have a solution for this! They have a tap which gives out water only when you twist the top, as soon as you let go the water stops flowing. This simple solution allows you to wash only one hand at a time! It either is as idiotic as I’ve described it or Juhan and half a dousing other persons didn’t understand how to use these taps.

The evening was spend enjoying culture. We started up by eating in the harbor area in a restaurant called Black Bird. To top of that we headed to a comedy club to see a open mic stand up evening. During the evening we saw a good collection of different, but good, stand up performances. After the laughs we walked back to our hotel. Another one of us got to sleep and the other one …. gets to sleep soon!